Yle Uutiset

PolitiikkaTuoreimmat uutiset

Tällainen siitä tuli: Melkein valmis sote-laki

Asiantuntijatyöryhmä teki mitä pyydettiin: se kirjoitti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain Petteri Orpon työryhmän linja usten mukaan. Moni jäsenistä ei kuitenkaan kannata hallituksen linjauksia. Maanantaina viimeisessä kokouksessaan ryhmä miettii, jättävätkö jäsenet tukun eriäviä mielipiteitä. Toinen vaihtoehto on, että ryhmä kertoo yhteisessä saatekirjeessään, mitä sudenkuoppia lakiesityksessä on, eli asiantuntijat irtisanoutuisivat yhteisesti esityksestään.

Lakiluonnoksessa järjestelmä on kirjoitettu niin kuin hallitus toivoi: erityisvastuualueet koordinoivat, vastuukunnat järjestävät sote-palveluita ja alle 20 000 asukkaan kunnat voivat halutessaan yhdessä järjestää perustason palveluita.

Kaikkiin keskeisiin kohtiin liittyy Yle Uutisten tavoittamien työryhmän jäsenten mukaan suuria ongelmia. Lisäksi pienempiä juridisia tai käytännöllisiä hankaluuksia nähdään monessa kohdassa. Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat muun muassa sairaanhoitopiirien johtajia, sosiaalijohtajia sekä tutkijoita.

Vastuukunta vai kuntayhtymä?

Hallituksen perusidea on, että sote-alueet muodostuvat vastuukuntien ympärille. Perustuslakiasiantuntijoiden mielestä päätösvallan antaminen vastuukunnalle uhkaisi muiden kuntien itsehallintoa. Siksi lakiluonnoksessa vastuukunnalle annetaan juridinen vastuu. Vastuukunnan alaisuudessa toimisi kaikkien kuntien yhteinen "sote-elin", joka tekisi käytännön ratkaisut sotesta ja hallinnoisi jäsenkuntien rahoja.

Käytännössä vastuukunnat imaisisivat sisälleen nykyiset sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät - hallintoineen. Moni ryhmän jäsen pitää mallia ongelmallisena. Harva kaupunki haluaa kantaa vastuun kuntien yhdessä tekemistä ratkaisuista. Asiantuntijaryhmä haluaisi tilalle kuntayhtymämallin.

Sote ja perus-sote?

Hallitus halusi antaa pienille kunnille valtaa omien palveluidensa järjestämiseen. Siksi alle 20 000 asukkaan kunnat voivat lakiluonnoksen mukaan yhdessä järjestää omia perusterveydenhuollon palveluita. Tällainen perus-sote kuuluisi varsinaiseen sote-alueeseen, joka tarjoaa myös erikoissairaanhoidon palvelut.

Asiantuntijat ovat keskenään erimielisiä, tarvitaanko tällaisia pikkukuntien yhteenliittymiä. Ne tekevät sote-alueiden päätöksenteosta sekavaa, kun osa kunnista järjestää kaikki palvelunsa yhden soten kautta, jotkut kunnat vain osan palveluista.

Erityisvastuualueiden rooli on vielä haussa. Osa asiantuntijoista luopuisi niistä kokonaan. Lakiluonnoksessa niille on listattu 11 tehtävää, joilla koordinoidaan sote-alueiden palveluita.

Lain pohjalta synnytettävä malli olisi varsin monitasoinen. Kunta kuuluisi erityisvastuualueeseen, sote-kuntayhtymään, mahdollisesti perustason soteen - ja vielä sairaanhoitopiiriinkiin. Sairaanhoitopiireille jäisi uudistuksessa omistajan rooli, niiden vastuulle kaadettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirin omaisuus.

Uusimaa, Itä-Savo ja Länsi-Pohja tapetilla

Työryhmässä on tutkittu eri malleja Uusimaan osalta. Näillä näkymin koko Uusimaa olisi tulossa yhdeksi sote-alueeksi. Sen sisällä kuitenkin olisi useita perustason hoitoa tarjoavia alueita, luonnoksen mukaan 0 - 6. Näin perusterveydenhuolto olisi monissa käsissä, mutta erikoissairaanhoito vain yksissä.

Lakiluonnoksessa sote-alueiden kriteerejä on veivattu sitten Orpon paperin. Vastuukuntia voisivat olla yli 50 000 asukkaan kunnat tai maakuntien pääkaupungit. 50 000 asukkaan työssäkäyntiealueet eivät voisi muodostaa sote-aluetta - silloin hallituksen vaalimat Savonlinna ja Kemi eivät voisi olla vastuukuntia.

Mitä hallitus tekee?

Asiantuntijoista osa on tyytymässä siihen, että kolme vuotta veivattu sote-uudistus olisi vain ensimmäinen askel kohti isompaa uudistusta. Osa kuvailee lakiluonnoksen pohjalta synnytettävää mallia fiaskoksi.

Lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle. Sitä ennen hallitus joutuu pohtimaan, viedäkö eteenpäin lakia, jota suuri osa hallituksen itse valitsemista asiantuntijoista pitää sekavana ja ongelmallisena.

Vihreiltä menossa usko soteen - vastuukuntamallille haetaan jo vaihtoehtoa

Vihreissä on pitkin vuotta epäilty, mitä sote-uudistuksesta oikein tulee. Puolue oli mukana Petteri Orpon työryhmässä, jossa hallitus keväällä pääsi yksimielisyyteen soten linjauksista. Nyt vihreistä osa on sitä mieltä, että Orpon ryhmän paperista ei saa sotea.

- Jos vastuukuntamalli oli jo keväällä perustuslain vastainen, se on sitä edelleen. Pitää esittää jotain muuta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo Yle Uutisille.

Alanko-Kahiluoto sanoo pitävänsä tarpeellisena keskustelua muista vaihtoehdoista.

Outi Alanko-Kahiluoto sanoo, ettei tiedä, mihin malliin työryhmä on päätynyt. Hän ja varapuheenjohtaja Touko Aalto esittävät tiedotteessaan omia vaihtoehtoja, miten sote saataisiin sovitettua perustuslakiin. He ehdottavat sote-alueille vaaleilla valittavaa valtuustoa, maakuntien kokoisia sote-alueita tai nykyisten maakuntien muuttamista kunniksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä julkistaa 19.12. esityksensä sote-uudistuksesta. Työryhmä on viime kokouksiin asti etsinyt ratkaisua, miten perustuslakiongelmat vältettäisiin.

Hallitus poisti rakennepaketissaan yhden perustuslakiongelman, kun se paransi alle 20 000 asukkaan kuntien vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa. Ongelmia jäi silti. Vastuukuntamalli uhkaa perustuslakiasiantuntijoiden mielestä kuntien itsehallintoa.

Osa hallituksesta pitää ehdottomasti kiinni Orpon paperista, koska siinä hallituspuolueet ovat sitoutuneet yhteiseen malliin. STM:n työryhmän työ on pysynyt tarkkaan piilossa, mutta tihkuneiden tietojen perusteella se perustuu Orpon paperiin. Ryhmä on yrittänyt ratkaista, miten kunnat saisivat äänensä kuuluviin ja perustuslakiongelmat sivuun.

Vihreissä arvuutellaan, kumpi olisi poliittisesti helpompi haaksirikko: se, että Orpon paperin linjauksia muutetaan, vai se, että sote uppoaa perustuslakiongelmiin.

Vihreiltä menossa usko soteen - vastuukuntamallille haetaan jo vaihtoehtoa

Presidentti Sauli Niinistö kävi tervehtimässä sotaveteraaneja – video

Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta hallituksen keskiviikkona rakenneuudistuksesta antaman tiedonannon pohjalta.

Epäluottamuslausetta hallitukselle esittivät myös keskusta ja vasenryhmä.

Niiden esitykset hävisivät alustavissa äänestyksissä perussuomalaisten epäluottamuslause-esitykselle, jonka perusteella varsinainen luottamuslauseäänestys käytiin.

Rakenneuudistustiedonanto sai eduskunnan tuen

Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta hallituksen keskiviikkona rakenneuudistuksesta antaman tiedonannon pohjalta.

Epäluottamuslausetta hallitukselle esittivät myös keskusta ja vasenryhmä.

Niiden esitykset hävisivät alustavissa äänestyksissä perussuomalaisten epäluottamuslause-esitykselle, jonka perusteella varsinainen luottamuslauseäänestys käytiin.

Ojala-Niemelä: Valtionosuusuudistus kurjistaa Lappia

- Kuntien valtionosuudet Lapissa tulevat vähenemään rajusti; esimerkiksi Kemijärven kohdalla 452 euroa per asukas ja Pelkosenniemellä 557 euroa per asukas. Kyse on jo niin suureista summista, että se vaarantaa palveluiden tuottamisen kunnissa ja on mielestäni jo perustuslaillinen kysymys, Ojala-Niemelä sanoo.

Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus uudesta valtionosuus­järjestelmästä kuntakohtaisine koelaskelmineen lähetetty kommentointikierrokselle.

- Onneksi nämä laskelmat eivät ole vielä lopullisia, vaan selvitysmiehen alustava ehdotus. Kuntaministeri Virkkusen tulisi ymmärtää paremmin Lapin erityisolosuhteita. Lapin kuntien on löydettävä toisensa ja tiivistettävä rintamansa tässä tärkeässä edunvalvontakysymyksessä. Alustavaan esitykseen ei saada muutosta ilman selkeää yhtenäistä viestiä Lapista, Ojala-Niemelä tähdentää.

- Hyvää on se, että hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on linjannut, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Ojala-Niemelä kuitenkin esittää, että siirtymäaikaa pidennettäisiin seitsemään vuoteen, jotta kunnille jää aikaa sopeutua uudistukseen.

Ruohonen-Lerner harkitsi vain tunnin: Lähden ehdolle

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner aikoo pitää kiinni jakkarastaan. Ruohonen-Lerner sanoi ensin eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että aikoo harkita omaa asemaansa ja palata asiaan helmikuussa. Lopulta päätös syntyi kuitenkin tunnissa.

- Kyselytunnin aikana harkitsin ja päätin, että lähden ehdolle, Ruohonen-Lerner sanoo.

Hän sanoi tehneensä pikaharkinnan, jotta kannattajat eivät jäisi epätietoisiksi. Ruohonen-Lerner on ollut puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) luottohenkilö ryhmän johdossa. Soini puolusti Ruohonen-Lernerin asemaa näkyvästi viimeksi vuosi sitten, kun tämä oli saamassa vastaehdokkaan ryhmän puheenjohtajaksi. Tuolloinen haastaja Kaj Turunen (ps.) luopuikin ehdokkuudestaan juuri ennen ratkaisevaa kokousta.

Perussuomalaiset valitsevat eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan, kun eduskunta kokoontuu joulutauon jälkeen helmikuussa.